Tuuma sentteinä – 1 tuuma = 2,54 cm

Yhteenveto

Tuumamitat vastaan tulevat Suomessa jatkuvasti: television koossa, polkupyörän renkaissa, farkkujen vyötärönmitassa ja amerikkalaisissa verkkokaupoissa. Muunnos on onneksi yksinkertainen, kunhan muistaa yhden kertoimen. Nopea vastaus Yksi tuuma on tarkalleen 2,54 senttimetriä eli 25,4 millimetriä. Muunnos tehdään kertolaskulla: tuumat × 2,54 =...

5 min read

Sisällysluettelo

1 Nopea vastaus
2 Muuntokaava ja muistisääntö
3 Yleisimmät tuumamitat arjessa
4 Jalat ja tuumat – pituus amerikkalaisittain
5 Mistä luku 2,54 tulee?
6 Vanha suomalainen tuuma ei ollut 2,54 cm
7 Tavallisimmat virheet
8 Usein kysytyt kysymykset
9 Lähteet

Nopea vastaus

Yksi tuuma on tarkalleen 2,54 senttimetriä eli 25,4 millimetriä. Muunnos tehdään kertolaskulla: tuumat × 2,54 = senttimetrit. Toiseen suuntaan senttimetrit jaetaan 2,54:llä. Kerroin ei ole pyöristys vaan sopimukseen perustuva täsmällinen määritelmä.

Tuumaa	Senttimetriä
1	2,54
2	5,08
3	7,62
4	10,16
5	12,70
6	15,24
10	25,40
12	30,48
24	60,96
26	66,04
28	71,12
32	81,28
40	101,60
55	139,70
65	165,10

Muuntokaava ja muistisääntö

Kaava on yksisuuntaisesti helppo: kerro tuumaluku 2,54:llä. Esimerkiksi 27 tuumaa × 2,54 = 68,58 cm. Käänteinen suunta: 180 cm ÷ 2,54 = 70,87 tuumaa.

Päässälaskuun kelpaa karkea arvio, jossa tuumaluku kerrotaan 2,5:llä ja lisätään pari prosenttia. Kymmenen tuuman kohdalla virhe on vain neljä millimetriä, mutta sadassa tuumassa se kasvaa jo neljään senttiin. Tarkkuutta vaativissa töissä kannattaa siis käyttää täyttä kerrointa.

Takaisinpäin laskiessa käytetään usein kerrointa 0,3937. Se on pyöristys luvusta 1 ÷ 2,54 = 0,393700787…, eli muunnos senteistä tuumiin ei ole koskaan aivan tasan. Jos tarvitset muunnoksia myös jalkojen, mailien tai kilometrien välillä, ne löytyvät kootusti pituusmuuntimen taulukoista.

Yleisimmät tuumamitat arjessa

Televisioiden koko ilmoitetaan aina kuvaruudun lävistäjänä kulmasta kulmaan, ei leveytenä. 55-tuumainen televisio on siis lävistäjältään 139,7 cm, mutta 16:9-kuvasuhteella sen leveys on noin 122 cm ja korkeus noin 69 cm. Tämä on yleisin syy siihen, että kaapin mitat eivät täsmää oston jälkeen.

Polkupyörissä tuumaluku kertoo renkaan halkaisijan: 26, 27,5, 28 ja 29 tuumaa ovat tavallisimmat koot. Autonrenkaissa tuumina ilmoitetaan vanteen halkaisija, kun taas renkaan leveys on millimetreinä – samassa merkinnässä on siis kaksi eri järjestelmää.

Farkuissa tuumat tarkoittavat vyötärönmittaa ja lahkeen sisäpituutta. Merkintä 32/34 tarkoittaa 81 cm vyötäröä ja 86 cm lahjetta. Putkissa ja letkuissa tuumamitta viittaa nimelliskokoon, joka ei vastaa suoraan mitattua ulkohalkaisijaa.

Myös näytöt, kannettavat tietokoneet ja tabletit mitataan lävistäjänä. Tavallinen 13,3 tuuman kannettava on lävistäjältään 33,8 cm ja 15,6 tuuman malli 39,6 cm. Työkalupuolella tuumia näkee hylsysarjoissa ja ruuvitaltoissa, ja siellä sekaannuksen riski on suurin: metrinen ja tuumapohjainen sarja näyttävät päällisin puolin samanlaisilta, mutta esimerkiksi 13 mm ja 1/2 tuumaa eli 12,7 mm eivät ole vaihtokelpoisia.

Jalat ja tuumat – pituus amerikkalaisittain

Yhdysvalloissa ja Britanniassa ihmisen pituus ilmoitetaan jalkoina ja tuumina, esimerkiksi 5’9″. Yksi jalka on 12 tuumaa eli 30,48 cm.

Muunnos tehdään kahdessa vaiheessa: muuta jalat tuumiksi, lisää loput tuumat ja kerro 2,54:llä. Esimerkiksi 5’9″ = (5 × 12 + 9) × 2,54 = 69 × 2,54 = 175,26 cm.

Suomalaisnaisten keskipituus 163,2 cm vastaa noin 5’4″, ja tarkemmat keskiarvoluvut löytyvät suomalaisten pituutta käsittelevästä koosteesta. Kannattaa huomata, että tuumaosa pyöristetään lähes aina lähimpään kokonaiseen tuumaan, joten ilmoitettu 5’9″ voi tarkoittaa mitä tahansa välillä 174–176 cm.

Jalkaa ja tuumaa	Senttimetriä
5’0″	152,4
5’4″	162,6
5’7″	170,2
5’9″	175,3
5’11”	180,3
6’0″	182,9
6’2″	188,0

Mistä luku 2,54 tulee?

Kerroin ei perustu mittaukseen vaan sopimukseen. Britannian standardointielin BSI otti käyttöön tarkalleen 25,4 millimetrin tuuman vuonna 1930, ja Yhdysvaltain vastaava järjestö seurasi perässä 1933. Vuoteen 1935 mennessä tätä teollisuustuumaa käytettiin jo 16 maassa.

Lopullinen sinetti tuli kansainvälisellä sopimuksella, jonka kuusi englanninkielistä maata allekirjoittivat 1. heinäkuuta 1959. Sopimuksessa jaardi määriteltiin tarkalleen 0,9144 metriksi, ja koska jaardissa on 36 tuumaa, tuumaksi tuli väistämättä 0,0254 metriä. Metri itse on nykyään sidottu valon nopeuteen tyhjiössä, joten myös tuuma on käytännössä johdettu metrisestä järjestelmästä.

Suomalaisissa lähteissä näkee usein vuosiluvun 1958. Se ei ole täysin väärä mutta on epätarkka: neuvottelut ja maiden välinen yhteisymmärrys syntyivät loppuvuodesta 1958, mutta sopimus allekirjoitettiin ja astui voimaan vasta 1.7.1959. Britanniassa ja Australiassa uusi määritelmä tuli lainsäädäntöön vasta vuoden 1964 alussa.

Vanha suomalainen tuuma ei ollut 2,54 cm

Ennen metrijärjestelmää Suomessa käytettiin omaa mittajärjestelmää, eikä sen tuuma vastannut nykyistä. Ruotsin vallan aikainen tuuma oli tietosanakirjalähteiden mukaan noin 2,474 cm. Se oli 1/24 kyynärää ja jakautui kahteentoista linjaan.

Venäjän vallan aikana käyttöön tuli myös venäläinen tuuma, joka sattui olemaan yhtä pitkä kuin englantilainen eli 2,54 cm. Se jakautui kuitenkin kymmeneen linjaan eikä kahteentoista. Metrijärjestelmään Suomessa siirryttiin 1800-luvun lopulla.

Käytännön merkitys tällä on vanhoissa rakennuspiirustuksissa ja asiakirjoissa. Jos lähde on 1800-luvun alkupuolelta, tuumaluvun kertominen 2,54:llä antaa hieman liian suuren tuloksen.

Tavallisimmat virheet

Yleisin virhe on television leveyden ja lävistäjän sekoittaminen keskenään. Toinen on olettaa, että brittiläinen ja amerikkalainen tuuma eroaisivat toisistaan – nykymääritelmässä ne ovat identtiset.

Kolmas sudenkuoppa on pyöristys. Kun tuumamitta on itsessään pyöristetty, muunnoksen antama senttimetriluku näyttää tarkemmalta kuin se todellisuudessa on. Kahden desimaalin tarkkuus riittää lähes kaikkeen arkikäyttöön.